Pohjankyrö
W.J. Penttala

Suomi on suuri ja kauniskin

tää polo Pohjolan maa;

mut Kyrön peltopa meille on rakkahin,

syömen se sykkimään saa.

Kirkkomme harmaa

uhmaapi aikaa,

vaik` aavan vihurit ne vinhasti lyö.

Perttilän Aaron

esikuva taaton,

Yrjänä Kontsahan karski ol` työ.

Vapauttaan ain` pojat Pohjanmaan

valmiit on puolustamaan.

Varjossa kirkkomaan kumpujen

urohomme nukkuvat nuo.

Myös sukupolville sarkojemme raivaajain

kummut ne rauhansa suo.

Napuella kerta

esi-isäin verta

punerteli hanget ja Kyrönjoen jää.

Sankarit uudet

teit teot suuret;

pystyssä miestemme vielä on pää.

Vapauttaan ain` pojat Pohjanmaan

valmiit on puolustamaan.