Sanni Matilda Israelintytär Pirilä  o.s.Vaismaa

27.12.1877 Isokyrö – 24.1.1964 Tampere,  87v.

Sanni syntyi Israel ja Susanna Vaismaan (o.s. Sevon) seitsemäntenä,  kolmanneksi nuorimpana  lapsena Isossakyrössä.

Hänet vihittiin 20.5.1899  (21 v.) Matti Pirilän (23 v.) kanssa, joka oli kotoisin Ilmajoelta. 13.7.1875 Ilmajoki – 2.11.1959 Tampere,  84 v.

Häät pidettiin Isossakyrössä Vaismaan talossa ja kutsu kuului:

”Pyydän olemaan läsnä Talollisen Matti Pirilän ja Tyttäreni Sannin Vihkiäisissä Isossakyrössä Vaismaan talossa Toukokuun 20 päivänä 1899 kello 3 i. p.
Israel Vaismaa”

He saivat 9 lasta, joista 2 tyttöä kuoli pieninä.

Ensimmäinen lapsi syntyi Sannin ollessa 23-vuotias ja nuorin 20 vuotta myöhemmin.

Ester Elina Haarla  22.12.1900 Ilmajoki – 6.3.1992 Tampere  (91v.)
Rauha Elisabet Puroma   4.12.1902 Ilmajoki – 16.3.2003  Helsinki  (100 v.)
Laina s. k. 1904
Anna s .k. 1906
Aino Ilona Jokinen   10.9.1907 Isokyrö – 22.10.2002 Helsinki  (95 v.)
Rakel Maria Purola   1.2.1910 Isokyrö – 2.3.1967 Tampere  (57 v.)
Hilja Susanna Linnakorpi   24.1.1912  Isokyrö – 5.6.1985 Helsinki  (73 v.)
Heimo Matias Pirilä  16.4.1917 Joroinen – 14.12.1960 Pirkkala  (43 v.)
Paavo Johannes (Jussi) Pirilä  Kangasala  29.4.1920 – 29.6.1944 rintamalla  (24 v.)

Perhe asui ensin Ilmajoella Yli-Anttilan talossa.  Vuonna 1907 he muuttivat Isokyröön. Pohjanmaalla heille syntyi tyttäret.

Vuonna 1914 perhe muutti Savoon, Suonenjoelle, Heimolan hoviin, joka oli tuhansien hehtaarien suuruinen karjatila, lehmiä oli satakunta. Pirilät ostivat sen yhdessä Jussi ja Matti Waismaan kanssa. Myöhemmin Pirilät lunastivat talon itselleen. Matka junalla Isokyröstä Tampereen ja Kouvolan kautta  Heimolaan kesti 28 tuntia, yö vietettiin Kouvolan asemalla. Sota oli alkamassa ja venäläisiä sotilaita näkyi asemalla. Hovin päätalo oli rautatien läheisyydessä ja pysäkin nimi oli Heimola. Rakennus oli suuri, toiseen päähän oli rakennettu kirkkotila, jossa pidettiin Vapaakirkon seuroja. Matti Pirilä perusti pitäjään osuuskaupan ja kansakoulun.  Siellä syntyi Heimo-poika v. 1917.

Myytyään kartanon Matti osti valimotehtaan Haapakoskelta talvella 1918 ja perheen kotina oli tehtaan asunto, jossa oli 5 huonetta ja keittiö. Lapset jatkoivat koulunkäyntiä siellä.

Keväällä v.1919 Pirilät muuttivat Uotilan tilalle Kangasalan Suinulaan, jossa syntyi nuorin lapsi Jussi v. 1920. Perhe muutti sinne junalla. Uusi Pieksämäki-Vaasa rata oli valmistunut ja he jäivät junasta Tampereella. Uotilan talo oli kauniilla paikalla järven rannalla ja pihassa oli paljon omenapuita. Neljälle vanhimmalle tyttärelle vuokrattiin kouluasunnoksi keittiö ja kamari Tampereelta, Rongankatu 13.

Matti Pirilä osti nahkatehtaan Hämeenlinnasta v.1926.  Perhe asui jonkin aikaa myös Hämeenlinnassa, Birger Jaarlinkatu 3.  Siellä Sanni täytti 50 vuotta. Aino oli töissä tehtaan konttorissa.

Muutto Tampereelle  Hämeenpuistoon tapahtui v. 1928. Matti Pirilä oli perustamassa ja rahoittamassa  Asunto-osakeyhtiö Länsipuistoa, nykyisin Hämeenpuisto 8, josta hän merkitsi itselleen huoneistoja ja jossa myös muuta  Vaismaan sukua asui. Perheellä oli iso asunto 5. kerroksessa. Siellä vihittiin Aino-tytär 3.5.1930.

Perheellä oli myös Tahmelan kaupunginosassa, Pyhäjärven rannalla Uramon huvila, joka ostettiin Tirkkosilta v. 1922. Siellä vietettiin Rauhan häitä 2.9.1922 ja Esterin häät v. 1925.

Vuonna 1933 Matti Pirilä osti Valkilan kartanon Pirkkalassa. Valkilassa oli lehmiä, sikoja, hevosia, lampaita, kanoja, viljelystä ja metsää. Muutama vuosi myöhemmin hän osti Hatanpään tiilitehtaan, josta luopui sotavuosina.  Sinikka ja Heimo Pirilän häitä juhlittiin Valkilassa 10.8.1946. Kartanoa viljeltiin vuoteen 1956 saakka, jolloin Sanni ja Matti muuttivat Tampereelle Väinölänkadulle Tammelan torin läheisyyteen.

Kesämäki huvila Valkilan naapurissa oli heidän kesäkotinsa, jossa Sanni vietti kesiä myös leskeksi jäätyään marraskuussa v.1959. Vielä saman vuoden keväällä Sanni ja Matti juhlivat  timanttihäitään, 60 v. yhdessäoloa.  Tilaisuus pidettiin Kauppaseurassa. Aamulehden reportteri oli paikalla ja lehdessä julkaistiin kuva timanttihääparista. He saivat viettää pitkän, vaiherikkaan yhteisen elämän.

Sanni oli hyvin sukurakas ja  vieraanvarainen. Hän kestitsi mielellään sukulaisia ja muita vieraita. Valkilassa oli sodan aikana sukulaisperheitä sotaa paossa.

Kesäiset Pohjanmaa matkat olivat tärkeitä  tapahtumia. Joka perheessä vierailtiin ja sukulaisissa asuttiin. 

Lapsenlapsille Sanni  oli helposti lähestyttävä mummi, ystävällinen ja iloinen. Arkisin  Valkilassa hän kulki esiliina edessään kaunista, isoa puutarhaa hoidellen ja  otti lapset mukaan päivän askareisiin. Myös kanala oli hänen vastuullaan. Navettatyöt hän jätti karjakoille. Keittiössä hääri apuna kotiapulainen, joka asui kartanolla.  Matti-vaari hankki uusimpia kodinkoneita keittiöväen avuksi.  1950-luvun alussa hän osti Susanna yleiskoneen, jota aikuisetkin  ihmettelivät. Sanni toimi Martoissa ja seurakunnassa. Valkilassa pidettiin myös kinkereitä sekä joka kesäiset Sannin-päivät, johon sukua ja pitäjäläisiä kokoontui. Tarjolla oli mm. itse tehtyä jäätelöä, Herrasväen leipiä, Serinakakkuja ja Ässä-pikkuleipiä.

Valkilassa kävi säännöllisesti hieroja ja joka kesä Sanni kävi hoidattamassa itseään Uotin kylpylässä Lempäälässä.

Ensimmäisen lapsensa Sanni sai 23 vuotiaana. Ensimmäinen lapsenlapsi, Matti Jokinen syntyi v. 1932 kun oma nuorin lapsi Jussi oli 12 v. ja Sanni silloin 52 v. Nuorin lapsenlapsi Pertti Pirilä v. 1955, jolloin Sanni oli 78 v.  Lapsenlapsia oli yhteensä 13 ja lapsenlapsenlapsista kahdeksan hän ehti tavata.

Sannin elämää rikastuttivat suuri lapsijoukko ja eri ikäiset lapset ja lastenlapset ja heidän perheensä, jotka olivat hänelle rakkaita.  Myös laaja sukulaisperhe oli hänelle tärkeä voimavara. Hän oli hyvä vieraanvarainen emäntä.  Hänen täytyi olla myös sopeutuva ja joustava  lukuisten muuttojen ja muutosten johdosta.

Sannin piparkakut

3 dl siirappia
285 g sokeria
1 tl inkivääriä
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl pomeranssinkuorta
1 rkl soodaa
285 g voita
2 munaa
1,5 l vehnäjauhoja

Siirappi, sokeri ja mausteet sekoitetaan suuressa kasarissa, joka pannaan hyvälle tulelle. Kun seos kiehahtaa lisätään sooda. Seos kaadetaan sitten maljaan, voi lisätään ja saa sulaa siinä. Sitten lisätään (jäähtyneeseen) taikinaan munat ja jauhot. Taikina kaulitaan vielä lämpimänä ollessaan piparkakuiksi.

Sinikka Pirilä muistiinmerkinnyt 1940-luvulla