Yli 474 vuotta historiaa
VAISMAAN SUKU

Yli 474 vuotta historiaa - ja olemme ylpeitä joka hetkestä !

Tietoa Vaismaan sukuhistoriasta

Vaismaan suku on eteläpohjalainen talonpoikaissuku, jonka historiaa on tutkittu 1500-luvulle saakka. Vaismaan ja eri avioliittojen kautta siihen liittyvien sukujen talot ja maat ovat Kyröjoen sivuhaaran Lehmäjoen rannalla Isonkyrön Palonkylässä.

Vaismaan kantatalon nimen kirjoitusasuja ovat olleet myös Vaesmaa ja Vahesmaa, joiden perusteella voi jäljittää myös nimen merkitystä. Vahe, Isonkyrön murteella vahes, merkitsee mm. varjoisaa paikkaa, katosta tai suojusta sekä vaihtoa, jota voidaan pitää todennäköisimpänä Vaismaan talon nimen alkujuurena. Talo on kahden kylän rajamailla, ja tila syntynyt osin vaihdosmaista.

Vaismaan talon vanhin tunnettu isäntä on ollut joko 1500-luvun alussa Heikki Vaismaa tai hänen poikansa Erkki Heikinpoika Vaismaa, joka hoiti isännyyttä vuodet 1546-1590. Kahta sukupolvea Erkki Heikinpoikaa nuorempi Antti Vaismaa tuli talon isännäksi vuonna 1606. Hänet tunnettiin mm. lautamiehenä, ja hän hoiti muitakin kyröläisten luottamustoimia. Hänen käyttämänsä puumerkin eri versiot ovat luoneet pohjaa vuonna 2008 perustetun Vaismaan sukuseuran tunnukselle.

Vaismaan laajaan sukuun kuuluvien sukunimiä ovat Vaismaan lisäksi mm. kyröläiset nimet Vaissalo, Penttala, Knaapi ja Kontsas. Monet käyttävät kirjoitusasua Waismaa.

Tätä sivustoa ylläpitää Vaismaan sukuseura, jonka muodostavat Israel Iisakinpoika Vaismaan (1836-1915) ja Susanna Kaarlentytär Vaismaan (e. Sevón, 1839-1897) yhdeksän lapsen jälkeläiset.

Vaismaan sukua on tutkinut 1950-luvulla Jaakko Laurila. Tutkimukseen voi tutustua Pohjanmaan maakunta-arkistossa. Vuonna 2005 on Eteläpohjalaiset juuret -lehdessä julkaistu Matti Lehtiön artikkeleita Vaismaan suvun vaiheista. Kahden tutkijan varhaisten vuosien henkilöhistoriat eivät ole kokonaan yhteneväiset. Sukua ovat tutkineet myös mm. Eino Kontsas ja Tarja Laaksonen.

puumerkit-mustavalkoisia
Vaismaan suvun vanhoja puumerkkejä

Osta sukukirja